Ennen jalostusta haluat tietää, miten eläimet ovat sukua toisilleen. Mutta mitä eroa on sisäsiitoskertoimella, sukulaisuudella ja AVK:lla? Mitä on sisäsiitos ja mitä sisäsiitos tarkoittaa? Entä mitä tarkoittavat sukulaisuus ja sukulaisuus?
Mikä on AVK?
AVK on saksalainen termi. Se tulee sanoista AhnenVerlust-Koeffizient, eli syntyperän menetys. Tässä tarkastellaan, kuinka monta esi-isää esiintyy kahdesti viiden sukupolven sukupuussa. Jos jokainen esi-isä on ainutlaatuinen, AVK on 100 prosenttia. Mutta jos menneisyydessä on ollut sukusiitosta, arvo on pienempi. Jos kaikki viisi sukupolvea ovat täydellisiä, sukutaulussa on 62 eläintä. Jos sukutaulussa on kaksi eläintä, jäljelle jää 62-2 = 60 yksilöllistä eläintä. Laskelma on 60 jaettuna 62:lla kertaa 100 prosenttia. AVK on tällöin 96,77 prosenttia.
Jos AVK on alle 100 %, eläimen sukutaulussa on aina sisäsiittoisuutta, mutta et voi sanoa, onko kyseessä eläimen itsensä vai yhden tai useamman sen esivanhemman sisäsiittoisuus. Eläimen AVK ei siis ole suoraan yhteydessä sen sisäsiitoskertoimeen.
Mitä on sukulaisuus?
Sukulaisuus osoittaa, missä määrin kaksi eläintä on geneettisesti samankaltaisia. Kun kahdella vanhemmalla eläimellä on lapsia, ne siirtävät kumpikin 50 prosenttia geeneistään nuorelle eläimelle. Eläin on siis 50-prosenttisesti sukua isälleen ja 50-prosenttisesti emälleen. Geenit siirtyvät sukupolvelta toiselle. ZooEasy laskee sukulaisuuskertoimen sukutaulun perusteella. Alla olevia prosenttilukuja sovelletaan, jos vanhemmat eivät ole sukua keskenään. Jos he ovat, prosenttiluvut ovat korkeammat:
- Identtiset kaksoset: 100 %
- Täyssisarukset: 50 %
- Eläimet ja vanhemmat: 50 %
- Sisarpuolia: 25 %.
- Eläin ja isovanhempi: 25 %
- Setä tai täti ja serkku: 25 %.
- "Double"-serkku: 25%
- "Single" serkku: 12.5%
- Eläin ja isoisovanhempi: 12,5 %.
- Ei sukulaisuussuhteita: 0 %
Kaksoisserkussa isät ovat täysveljiä ja äidit täyssisaruksia. Jos kyseessä on yksiserkku, kaksi neljästä vanhemmasta on täysveljiä tai -sisaruksia.
Mitä on sisäsiittoisuus?
Sisäsiitos tapahtuu, kun kaksi sukua olevaa eläintä (ks. sukulaisuus) kasvatetaan keskenään. Toisin sanoen, jos isä ja emä ovat sukua, jälkeläinen on sisäsiittoinen. Nisäkkäillä ja linnuilla on kaksi DNA-juostetta, joten jokainen geeni on pareittain. Ihmisen DNA:ssa on noin 40 000 geeniparia. Jokaisesta geeniparista toinen geeni on peräisin isältä ja toinen äidiltä. Sisäsiitoskerroin on todennäköisyys sille, että molemmat vanhemmat siirtävät jälkeläisilleen täsmälleen saman geenin. Sisäsiitoskerroin siis laskee, kuinka todennäköistä on, että eläin todella kantaa kahta täsmälleen samaa geeniä molemmilta vanhemmilta. Tämä on sisäsiitoksen merkitys.
Merkitys sisäsiitoskerroin
- 0 = ei sisäsiittoisuutta
- 0,25 = syntyy esimerkiksi silloin, kun täysveli ja sisko kasvatetaan keskenään.
- 1 = täysi sisäsiitos: jokainen geenipari on yhtä suuri.
Lähde: Dr. P. Bijma, Jalostuksen ja genetiikan johtoryhmä, Wageningenin yliopisto ja tutkimuslaitos.